Askarteluapinan lahjapoliittisena linjauksena on jo muutaman vuoden ollut se, että vähintään seitsämänkymmentäviisi prosenttia vientiin tarkoitetuista lahjoista olisi omaa apinafarmilaista tuotantoa. Prosentuaalisesti alati kasvavan oman tuotannon osuuteen negatiivisesti vaikuttavat ennen kaikkea piikit opiskelusuhdanteissa sekä ajoittaiset, hyvin valitettavat inspiraatioromahdukset. Askarteluajan tarjonnan ja lahjojen kysynnän välillä vallitsevaan epäsuhtaan on haettu ratkaisua muun muassa tuotantoaikojen kiristämisellä. Tämä ei kuitenkaan ole johtanut toivottaviin lopputuloksiin: tuotantomäärien nousemisen sijaan on havaittu ainoastaan tuotteiden kvalitatiivisten ominaisuuksien heikkenemistä. Nykyisessä lahjapoliittisessa kokonaisratkaisussa ongelmaa on lähestetty osittaisen tuotannon ulkoistamisen kautta. Käytännössä tällä viitataan puolivalmiiden tuotteiden hankkimiseen ja niiden jatkojalostamiseen apinafarmilaisessa tuotantoyksikössä sekä lopulta näiden personifikoitujen lahjojen toimittaiseen asiakkaalle.
Ja sehän toimii! Viime kesänä lahjantarpeen yllättäessä kiirusta pukkasi oikein olan takaa (tai ehkä se oli kuitenkin vaan lorvikatarin syytä), mistä syystä kangasvärit olivat silloin kova sana. Ruskea t-paita on kiva sillänsäkin, mutta lahjana ehkä hieman mitäänsanomatohko, siispä säpinän lisäämiseksi päädyin painamaan paidan etupuolelle pikkunätin perhoskuvion ja selkään kantajansa nimen. Nopea vilkaisu tänne, mallin valinta, sabloonin leikkelyä kontaktimuovista, värien tupsuttelua ja lopuksi raudalla silittelyä, ja kappas vaan: sehän on ilmiselvä lahja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti