keskiviikko 17. marraskuuta 2010

Wannabe-muotibloggarin huopahommia

Globalisaation metanarratiivien (hah) ohella olen viimepäivinä pohtinut mitä kaikkea sitä lahjoittaisi jouluna. Aika monta juttua onkin jo valmiina, mutta niitä ei nyt sovi tässä esitellä, ehei. Ideoita apinoitavaksi on löytynyt paaaljon netistä. Yhtenä päivänä esimerkiksi selailin huopa-askarteluihin erikoistunuttta   Fieltromania-blogia ja törmäsin tämmöiseen tutoriaaliin. Kukassa näytti olevan melkoisesti lahjapotentiaalia. Ei tullut ihan samannäköinen kun ohjeessa, kai jo senkin takia, että käyttämäni huopa oli tavallista ohutta askarteluhuopaa. Lisäksi jämäkän liiman puutteessa ompelin koneella terälehdet tuolla tavalla törölleen ja lopulta vielä käsin ompelin terälehdet toisiinsa. Niin, ja sitten kun kukka oli valmis huomasinkin, että tämmöistähän tarvitsinkin ihan itsekin. Söin kuormasta, näin kävi.
Leikin tässä nyt vähän muotibloggaria samalla kun esittelen rossia tositilanteessa rinnuksella roikkumassa. Toverin mummolasta löytyi Toverin äitin vanhoja, käsintehtyjä leninkejä 1960-luvulta, jotka luvan kanssa toin kotiin ja muokkailin sopivaksi eli kaventelin vyötäröltä ja pidentelin helmoja säädyllisemmiksi.
 
Violetissa mekossa on aika näpsäkkä leikkaus, jota yritän tuossa allaolevassa piirrustuksessa havainnollistaa. Mekko on ommeltu viidestä kappaleesta (a,b,c,d,e), ei vaikuttaisi ihan hirmuvaikealta.
Tätä smurffinväristä mekkoa on käytetty vuonna 1965 eräissä häissä.   En tiedä onko tuo väri pikkuisen liian säpäkkä omaan makuuni, mutta aika söpöläinen tämäkin leninki on olkarusetteineen (ja rintsikanolkaimet kurissa pitävine nepparilenkkeineen,  tämmöiset pitäisi olla pakolliset kaikissa hihattomissa vaatteissa).
Flowerpoweria ja vapaata rakkautta julistaa tämä trumpettihihainen(!) mekko, jota edellinen omistaja on kuulema kovasti käyttänyt. Tämänhetkinen lempimekko se itsellenikin on.
 Kyllä,  olen herännyt noihin uumalla pidettiin vöihin vasta nyt ja ole varsin mieltynyt niihin, kuten kuvista saattaa huomata.

Ensi kerralla sitten jämäkämpää askarteluasiaa, kenties!

6 kommenttia:

  1. Kukka on tosi kaunis! Ja aivan kertakaikkisen ihaniaihaniaihania mekkoja. :)

    VastaaPoista
  2. Jos et halua käyttää tuota turkoosia mekkoa, niin voin mää sen ottaa. Eikö käviskin mulle tosi hyvin ? ; ) Todella kauniita mekkoja kaikki!

    VastaaPoista
  3. Anna: hih, jos laitan sen kiertoon niin vinkkaan.

    VastaaPoista
  4. Ihastuin kyllä tuohon huopakukkaseen. Täytynee kokeilla miten onnistuu kasailussa.. On kyllä aikamoista leikkaa ja liimaa sekä näperrä touhua, mutta ajan kanssa sitten joku kerta :)Kauniita juttuja täällä blogissa ja ehottoman mahtia nähdä miten olet pelastanut erilaisia asioita roskiksesta sekä tienposkesta :)

    VastaaPoista
  5. Pis-te: Totta, melkoista näpertelyä se oli, mutta kivaa sellaista. Kiitos vierailusta!:)

    VastaaPoista