Tyynystä asiaa

Ajattelin tehdä tyynystä asiaa ja hieman blogata, sillä tässä mielentilassa muunlainen järkevä produktiivinen toiminta ei ole mahdollista (postauksen lopussa syy tähän, lukekoon ken tuntee uteliaisuuden polttelevan mahalaukussaan). 

Nämä tyynylöiset ovat parin vuoden takaisia. Hurahdin silloin noihin silitettäviin tulostuspapereihin (ja vieläkin olen niihin melko hullaantunut, toivoin moisia tänäkin jouluna pukilta). Violetissa tyynyssä Toveri 6-vuotiaana snobeilee veneen puikoissa (paidassansa muuten lukee YACHT(!)), alemmassa Toverin äidille annetussa hörhelötyynyssä poseraa samainen kaveri siskonsa kera. Tuo snobityyny on kovin mieluinen, ollut projektina tehdä samanlainen myös jostain omasta lapsuudenkuvasta. En oo saanut aikaiseksi ja sitä paitsi olisin kuitenkin siinä kuvassa räkä poskella ja pipo silmillä.

No niin, sitten mielenterveydelliseen tilapäivitykseen. Helmikuussa olisi tarkoitus muuttaa Madridista Bilbaoon, tuohon järeiden ihmisten ja kalimotxon kaupunkiin. Hermoilua aiheuttaa nyt se, että millään ei näytä meille löytyvän sijaa majatalosta. Pikkuisten yksiöisten ja kaksioisten hinnat huitelevat lähellä tonnia ja  megalomaanisen takuuvuokran jälkeen  pitäisi maksaa vielä yhden kuun vuokraa vastaava summa välitystoimistolle palkkioksi siitä, että on saanut kertoa näille tulevaisuudensuunnitelmansa ja tähän astisen elämänsä kulun.  Mitämitäh. No, ollaan tuohon leikkiin lähdetty kuiten  jo mukaan, mutta tähän mennessä ollaan saavuttu aina liian myöhään apajille (eikun ei vaan osata päättää asioista tarpeeksi nopeasti tai ollenkaan).  Nykyiseen kämppään on jo  löydetty vuokralaiset, joten jonnekin päin tästä nyt kuitenkin olisi pökäistävä. Kaikki kouluhommat junnaa paikallaan kun mietin vaan, että millaista siellä sillan alla on oikein asua.  Nyt tuntuu kyllä, että ei saletisti natsaa.