Toisesta paidasta saan hieman makkarankuoriviboja, sillä alunperin tarkoituksena oli tehdä tämä 11-vuotiaalle veljentytölle, joka ei kuitenkaan kokeiltuaan lämmennyt ajatukselle. Kaikessa naftiudessaan ja oransseissa päärmeissään henkii kuitenkin mukavasti 70-lukua, joten luulen, että tästä paidasta tulen kovastikin tykkäämään. Sopivan psykedeelinen kangas on samaa Eurokankaan kilotrikoota, josta muotoutuivat myös viimepostauksen huivi sekä piponvuori.
tiistai 19. lokakuuta 2010
Paita, paidempi, paidoin
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Hienoja paitoja, voi kun olis saumuri... Ja hieno on myös blogipohja, tykkään! :)
VastaaPoistaKiitoksia!:)
VastaaPoista